Kiireinen ja äänekäs Mannerheimintie on muuttunut vehreäksi ja rauhalliseksi kaupunkikaduksi. Kuulen lintujen laulun ja lehtien havinan kesäisessä tuulessa. Keskustan autoilua alettiin rajoittaa noin vuosikymmen sitten, ja kaduilla on nyt enemmän tilaa kulkea kävellen ja pyöräillen. Melusaasteen vähenemisen lisäksi kaduilla vallitsee nyt kiireettömyys.
Arkkitehti bussikuskina, yhteiskuntatieteiden maisteri siivoojana, koodari ruokalähettinä. Kuulostaako tutulta? Heitä kaikkia yhdistää se, että he ovat korkeakoulutettuja työntekijöitä, joilla on haasteita saada omaa koulutustaan vastaavaa työtä Suomessa. Miksi? Koska tutkinto on joko muualla kuin Suomessa suoritettu tai he ovat ulkomaalaistaustaisia.
Talouskäsityksemme ei huomioi sukupuolittuneita rakenteita ja talouden aiheuttamaa eriarvoisuutta. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa nykyinen talousjärjestelmä samaan aikaan sekä hyötyy sukupuolten välisestä epätasa-arvosta että tuottaa eriarvoisuutta. Feministinen talous tekee näkyväksi naisten tekemän palkattoman työn määrän, ja talousjärjestelmän sukupuolittuneen syrjinnän, erityisesti työelämässä ja palkkauksessa.
Meidän pitää ajatella uudelleen suhteemme talouskasvuun. Miksi? Ensinnäkin, talouskasvu on yksi ilmasto- ja ympäristökriisin juurisyistä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kaikki talouskasvu pohjautuu tällä hetkellä vahvasti fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden kulutukseen. Toiseksi, vaikka talouskasvua pidetään edellytyksenä hyvinvoinnin ylläpitämiselle, pyrkimys luoda kasvua hinnalla millä hyvänsä itse asiassa heikentää hyvinvointia. Samalla kun globaalissa pohjoisessa elämme ihmiskunnan vaurainta aikaa, ovat hyvinvoinnin mittarit täällä kääntyneet laskuun erityisesti mielenterveysongelmien lisääntymisen takia.
Kasvu, tuottavuus ja tehokkuus. Näiden termien ympärillä käytävä talouskeskustelu esitetään Suomessa usein arvoista vapaana, ainoana järkevänä suuntana. Todellisuudessa kaikki talouspoliittiset päätökset pohjautuvat arvoihin – saavatko hoitajat palkankorotuksen ja luonnonsuojelu lisärahoitusta, vai tuetaanko kymmenien ihmisten maakuntalentoja ja metsäteollisuutta? …
Olen Riina Bhatia, pian 30-vuotias tutkija Helsingistä. Toimin kestävän tulevaisuuden tutkijana Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä sekä tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa. Suurin motivaationi olla ehdolla on planeettamme totaalisen romahduksen ehkäisy, tai edes sen hillitseminen. …
”Samalla kun puhumme vihreän energian riittävyydestä, on meidän puhuttava myös pitkään ilmastokeskustelun marginaalissa säilyneestä ”kohtuullisuuden” käsitteestä. Erityisesti energian kulutuksen kohtuullistaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.”
”Perinteinen, uusklassinen talousteoria on tullut tiensä päähän. Sen ihmiskuva on kapea ja kytkös luontoon olematon. Yhteiskunnan keskeisiä päätöksiä on tehtävä moniarvoisen taloustieteellisen analyysin pohjalta.”
”Tulevan kestävyysmurroksen ei välttämättä tarvitse perustua radikaaleihin uusiin innovaatioihin, vaan se voi perustua jo olemassa oleviin käytäntöihin.”
Kiireinen ja äänekäs Mannerheimintie on muuttunut vehreäksi ja rauhalliseksi kaupunkikaduksi. Kuulen lintujen laulun ja lehtien havinan kesäisessä tuulessa. Keskustan autoilua alettiin rajoittaa noin vuosikymmen sitten, ja kaduilla on nyt enemmän tilaa kulkea kävellen ja pyöräillen. Melusaasteen vähenemisen lisäksi kaduilla vallitsee nyt kiireettömyys.
Arkkitehti bussikuskina, yhteiskuntatieteiden maisteri siivoojana, koodari ruokalähettinä. Kuulostaako tutulta? Heitä kaikkia yhdistää se, että he ovat korkeakoulutettuja työntekijöitä, joilla on haasteita saada omaa koulutustaan vastaavaa työtä Suomessa. Miksi? Koska tutkinto on joko muualla kuin Suomessa suoritettu tai he ovat ulkomaalaistaustaisia.
Talouskäsityksemme ei huomioi sukupuolittuneita rakenteita ja talouden aiheuttamaa eriarvoisuutta. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa nykyinen talousjärjestelmä samaan aikaan sekä hyötyy sukupuolten välisestä epätasa-arvosta että tuottaa eriarvoisuutta. Feministinen talous tekee näkyväksi naisten tekemän palkattoman työn määrän, ja talousjärjestelmän sukupuolittuneen syrjinnän, erityisesti työelämässä ja palkkauksessa.
Oikeudenmukaisessa siirtymässä on minulle kyse paitsi ekologisen elämäntavan mahdollistamisesta myös epäoikeudenmukaisten rakenteiden muuttamisesta.
Meidän pitää ajatella uudelleen suhteemme talouskasvuun. Miksi? Ensinnäkin, talouskasvu on yksi ilmasto- ja ympäristökriisin juurisyistä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kaikki talouskasvu pohjautuu tällä hetkellä vahvasti fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden kulutukseen. Toiseksi, vaikka talouskasvua pidetään edellytyksenä hyvinvoinnin ylläpitämiselle, pyrkimys luoda kasvua hinnalla millä hyvänsä itse asiassa heikentää hyvinvointia. Samalla kun globaalissa pohjoisessa elämme ihmiskunnan vaurainta aikaa, ovat hyvinvoinnin mittarit täällä kääntyneet laskuun erityisesti mielenterveysongelmien lisääntymisen takia.
Kasvu, tuottavuus ja tehokkuus. Näiden termien ympärillä käytävä talouskeskustelu esitetään Suomessa usein arvoista vapaana, ainoana järkevänä suuntana. Todellisuudessa kaikki talouspoliittiset päätökset pohjautuvat arvoihin – saavatko hoitajat palkankorotuksen ja luonnonsuojelu lisärahoitusta, vai tuetaanko kymmenien ihmisten maakuntalentoja ja metsäteollisuutta? …
Olen Riina Bhatia, pian 30-vuotias tutkija Helsingistä. Toimin kestävän tulevaisuuden tutkijana Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä sekä tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa. Suurin motivaationi olla ehdolla on planeettamme totaalisen romahduksen ehkäisy, tai edes sen hillitseminen. …
”Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia tulee ohjata kestävien tuotteiden ja kestävyyttä edistävien palveluiden luomiseen.”
”Samalla kun puhumme vihreän energian riittävyydestä, on meidän puhuttava myös pitkään ilmastokeskustelun marginaalissa säilyneestä ”kohtuullisuuden” käsitteestä. Erityisesti energian kulutuksen kohtuullistaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.”
”Perinteinen, uusklassinen talousteoria on tullut tiensä päähän. Sen ihmiskuva on kapea ja kytkös luontoon olematon. Yhteiskunnan keskeisiä päätöksiä on tehtävä moniarvoisen taloustieteellisen analyysin pohjalta.”